Läpinäkyvää

Kun harhat sekoittuvat todellisuuteeni,
uskon minä lupaukseeni,
et en tänne jää,
yhtään pidempään, en kestä enempää.

Hyvästelen kadut, puut, talot, ihmiset.
Vielä sinä viimeisen kerran minulle soittelet,
kysyt miten voin, mitä ajattelen.
Vastaan, et kaikki hyvin on. Vielä minä viimeisen kerran sinulle valehtelen.

Hämärtyvää,
olen kohta vain läpinäkyvää.
Kaunis muisto menneisyydestä,
irti päästä mun kädestä.

Mistä tiedän, oletko sinäkin harhaa?
Sanoit, et en sydämestäsi ikinä karkaa.
Anna anteeksi, olen sinulle rakas,
mutta en enää ikinä tuu takas.

Taivaaseen ehkä enkeli kantaa,
tai sit Jumala helvettiin mun mennä antaa.
Aaveeks en jäädä ajatellut,
oon iltaisin armoa rukoillut.

Hämärtyvää,
olen kohta vain läpinäkyvää.
Kaunis muisto menneisyydestä,
irti päästä mun kädestä.

(Ei hätää, olen turvassa..)