lauantaina, toukokuuta 31, 2014

askartelupuuhia

Katsokaa, tein ylioppilas- ja valmistujaisonnittelukortit kahdelle koulunsa päättävälle.
Onnea kaikille jotka valmistuvat ylioppilaaksi tai saavat jonkun ammatin tutkinnon!

Tämä kortti on hyvälle ystävälleni, johon tutustuin aikoinaan yläkoulussa. Hän on tuore ylioppilas.

Lapsuudenystäväni valmistuu lähihoitajaksi.

lauantaina, toukokuuta 17, 2014

koiranpentuja

Bella ja 7 kolmeviikkoista pentua :)

 tuleva rakas koiramme Gaia <3
 (tai no Lilli, jos pikkuveljeni saavat tahtonsa läpi (eivät saa :D ))

ikkunassa

odota
haaveillaan
haalennutaan
katsellaan sinne missä ihmiset ovat

ja lopulta
muutun läpinäkyväksi
ja katoan

olen siirtynyt pois ikkunan äärestä 
hetki meni jo




keskiviikkona, toukokuuta 14, 2014

tunnusmerkki

Minut voi tunnistaa helposti, jos vilkaisee oikealle puolelle "potentiaalisen minun" päätä. Olen "se värikäs Annika, jolla on aina hiuskukka" .

Euroviisujen katselun aikana virkattu hiuskukka :)
( Olen tuosta hiukan ylpeä näin totaalisen käsityöntekotaidottomana ihmisenä.. Osaan ainoastaan virkata, letittää ja näperrellä sellaista, jonka teossa ei tarvitse juuri ommella.. Arvatkaa kuinka monta ompelukoneen neulaa onnistuin katkaisemaan yläasteen tekstiilitöissä 4 kuukauden aikana? Vastaus on 4.)

Yksi koominen juttu viime viikonlopulta:

Ihmettelin edellisessä blogitekstissäni alituisia karhu-uniani. Lähdin karhu-unien täyttämien öiden jälkeisenä viikonloppuna Seinäjoelle mummilavierailulle. Kuinkas ollakaan, lauantaina Seinäjoella seikkaili haavoittunut citynalle ja koko kaupunki oli ulkonaliikkumiskieltoaluetta. Nauratti vähäsen (ei haavoittunut karhu, vaan hassu yhteensattuma). Pikkuveljeni olivat tyytyväisiä pakolliseen sisällä oloon ja minä olin huvittuneisuuden lisäksi vähän harmistunut. Keväiset lakeudet ovat ihania kuvauskohteita, mutta karhu oli nähty kilometrin päässä mummilasta.

lauantaina, toukokuuta 10, 2014

forward-looking

 muistan                            
                     m u i s t a n
                                                                     jos     en      m  u  i  s  t  a  i  s  i  k  a  a  n

Unessani yritän päästä pois karhuja vilisevästä metsästä.
Kuka päästäisi minut pois tuosta unesta? Viisi yötä on kovin pitkä aika. Onneksi sentään olen saanut katsella jatko-osia ja jatko-osien jatko-osia juonenvaihteluilla (sama metsä, mutta eri määrä karhuja).

             u s k o i s i n
                            metsä on oikeastaan ihan kaunis
ja karhutkin ovat ihan kesyjä
                                        alitajuntani on aika huumorintajuinen


Odottelen kovasti kesäkuuta. Lähden silloin Englantiin kuukaudeksi. Jännittävänkiehtova tunne on jännittävä.

(Kiitos Adalle ja Olivialle, kun satuitte ottamaan minusta näin kivoja kuvia joskus muinoin :D, oi rakastan sitä kun keksin viimein tämän "huijauksettoman" kuvanmuokkaustekniikan..)

lauantaina, toukokuuta 03, 2014

perjantaina, toukokuuta 02, 2014