"Kellua pinnalla"

Lainattu teksti hänen blogistaan:

"--Kellua pinnalla korvat veden alla, ainoa ääni on oma hengitys,
näkökentästä rajautuu pois kaikki muu paitsi taivas, se
on laaja kupu yllä, satunnainen lokki, pääskynen,
ajatuksilla ei enää ole painoa. Ajatella, että tarvitsen
ympärilleni kokonaisen järven, 256 neliökilometriä ja kaikki ne kuutiot,
jotta

ajatuksillani ei ole painoa. --"

Lehdistä leikatuissa sanoissa

Katse tähän päivään, koko elämä.

Pysähdy, Taikatalvi kukkii.

Naura, 

         innostuu,

              Aurinkoa. 

Suurin niistä on vapaus.

Kauneus,

                          tässä Elämäni tarina,

              Kohtalo.

Unelmani toteutuivat.

perhoset

Aurinko valaisi.

Oli lämmin päivä ja sininen taivas,

kuunsirppi oli valkoisena haamuna taivaan nurkassa,

aurinko valaisi ääriviivasi ruohomattoa vasten,

istuimme.

Ajattelit ääneen;

on varmempi elää,

sillä kuoleman jälkeen ei ehkä helpotusta,

sitä ei voi kukaan tietää.

Juna huristi ohi,

lintu lensi ylitsemme,

ötökkä istahti jalallesi.

Minä puhalsin voikukanhahtuvat ilmaan.

huoli

"Kun en saa sua kiinni,
aina pelkään vaan,
sun satuttavan itseäsi uudestaan.

Enkä voi auttaa."

PMMP: Salla tahtoo siivet

Muistilista.

Asioita, joiden vuoksi kannattaa elää

perhe: äiti, isä, veljet, koirat

ystävät

unelma lääkiksestä; haaveammattinani on lääkäri

kansanopiston alkaminen nyt elokuussa (lääkiksen pääsykokeisiin valmennusta!)

musiikki

piirtäminen

kirjoittaminen

kaikkien mielenkiintoisten juttujen lukeminen netistä ja kirjoista

blogin pitäminen

ihanat blogikommentit

toisten blogien seuraileminen

suklaan ja karkkien syöminen

ympäristö; rakastan syksyn tuoksua!

pyöräily paikasta toiseen

kampaajakäynti huomenna

valokuvailu

sähköpostin kirjoittaminen ystävälle

nukkuminen

vuosien täyttäminen

hetket, jolloin saa tehtyä jonkun iloiseksi

♥

Kukka.

Antaa sataa,

odotan; 

        kasvit kasvavat vesipisaroista.

Milloin olen niin vahva, että voin taas puhjeta kukkaan?

Turva.

Pelko hukkumisesta.

Odottamatonta.

 

 

Tapahtui kerran jotain odottamatonta:

 Olin yhtäkkiä ihminen,

jonka sairaus pyyhki tyhjiin,

velloi kuin aaltoinen meri.

Toisinko jo kuviin värit?

 

hait

Yrittää ymmärtää.

Ahdistus

Iltana, jolloin eläminen tuntui mahdottomalta.

"Kunpa saisin kaiken pahan olon tiivistettyä, kirjoitettua paperille, huudettua ilmaan, piirrettyä kuviin.

Mutta se rikkoo kaikki paperin nurkat, sanojen rajat, kuvien ääriviivat. Mikään ei auta. Ainoa keino on selviytyä, mutta kun sitäkään ei voi."