Lyijykynän viivoja, tussin jälkiä. Sanoja, jotka joskus ovat kuin vieraasta universumista, toisesta maailmasta, sillä siellä minä joskus asun. Elämää.
tiistaina, heinäkuuta 25, 2017
keskiviikkona, heinäkuuta 19, 2017
Silloin
Silloin en ollut enää minä.
Muutuin numeroksi mielenterveystilastoissa, diagnoosiksi, potilaaksi lääkärin silmissä, näkymättömäksi entiselle minälleni.
Olisin itkenyt, jos olisin pystynyt.
Sinä kestit minua.
Vaikka pelästytin sinut monta kertaa, sinä et hylännyt minua.
Lääkeyliannostus, viilto.
Kaunis on maailma. Hymyilen. Selvisin kaikesta.
Vaikka pelästytin sinut monta kertaa, sinä et hylännyt minua.
Lääkeyliannostus, viilto.
Kaunis on maailma. Hymyilen. Selvisin kaikesta.
lauantaina, heinäkuuta 15, 2017
Vedenkantaja
Katson sinua.
Olet lentävä lintu,
katse lammen peilityynessä pinnassa,
siitä et pääse irti,
vaikka kuinka räpyttäisit siipiäsi.
Olemme peilejä toisillemme.
Olet lentävä lintu,
katse lammen peilityynessä pinnassa,
siitä et pääse irti,
vaikka kuinka räpyttäisit siipiäsi.
Olemme peilejä toisillemme.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)