yökävelyöitä

Seuraava vuosi on valkoinen paperi. Valkoiset paperit ovat ahdistavia, jos ei ole mitään ideoita piirrettäväksi (tai pitäisi suoriutua vaikeista läksyistä).

Kyllä minä kai jotain keksin. En vain haluaisi olla itse oman elämäni piirtäjä. 

Olen käynyt viime aikoina paljon yökävelyillä. On pelottavaa lähteä keskellä yötä pois turvallisesta ja lämpimästä kodista, vaikka on vain istunut koko illan tietokoneen ääressä ja harmitellut mielessään tylsyyttä. Kun ulos pääsee, tekisi mieli vain paeta takaisin sisälle. Sitten otan askeleita eteenpäin, yritän tuntea oloni itsevarmaksi ja viehättyä yöstä.  Kun olen tarpeeksi kaukana kotitalostani, innostun juoksemaan ja ajatuksissani juttelen jo ihanalle, yhtä spontaanille yökävely-ystävälleni.

Aamulla ei kaduta, vaikka väsyttää.