Lyijykynän viivoja, tussin jälkiä. Sanoja, jotka joskus ovat kuin vieraasta universumista, toisesta maailmasta, sillä siellä minä joskus asun. Elämää.
lauantaina, syyskuuta 06, 2014
rukousalttaripiirros
Tässä se on. Olin lupautunut ystäväni Adan kanssa vastaamaan yhdestä rukousalttarin valmistelusta sunnuntain Tuomasmessua (Aleksanterin kirkko) varten. Minun vastuullani oli kuvan piirtäminen. Piirsin sen mustalla huopakynällä (=tussilla) 50x70 cm kokoiselle kartongille. Mieleni jankuttaa minulle, että voisin kuvan puuta hieman vielä "viimeistellä", mutta en tee sitä, vaikka haluaisinkin.
tunnisteet:
ihmishahmot
,
ilo
,
mustavalkoinen
,
piirustus
,
piirustusprojekti (jotakin varten)
,
teksti
,
tussi
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti