sunnuntaina, lokakuuta 11, 2015

Valtameri

Olen huomannut;
               hukumme keskellä arkipäivää,
               hiljaisesti,
               salaa toisiltamme.

               Minä olen suuri meri, jonka kohinaa ei kukaan muu kuule.

Hukuttavia syvänteitä;
               pohjalla näkymä mustanharmaa,
               paljon harhaisia ajatuksia,
               julmuutta itseäni kohtaan.

Ehkä jonakin päivänä opin kellumaan.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti